Tänään aamukahvilla olessani tunsin hyväää onnellista olo..siitä, että minulla rakkaat vierelläni. Sairastellessa, sitä monestikin miettiiä..elämän tärkeitä arvoja. Minulla on perusflunssa ei vakava sairaus, mutta silti on hyvä pysähtyä miettimään arkeaan ja rakkaitaan.. Minusta kiireen keskellä voi aina löytää aikaa pohtimiselle...vai onkohan meillä edes kiire? Me käymme töissä, lapset lähteävät kouluun, tehdään ruokaa, pestään pyykkiä ja urheillaan..Mielestäni nämä asiat ovat perusasioita. Onko tämä kiirettä vai ihanan pieniä arkisia asioita. Jotka tekevät minut ainakin onnelliseksi.

Ensimmäinen kunnon lumisade ihanaa ja saa laittaa äidin tekemät villasukat jalkaan..sekä käpertyä viltin alle..parantelemaan.